Siirry pääsisältöön

Minulle tuo hetki on ikuisuus.

Turkoosi ja pyöreä. Sinertävä turkoosisuus on saatu aikaan elintarvikeväreillä, mutta se ei maistu ikinä pahalle. Nappaat sen nopeasti ja se eksyy kielesi alle. Maku on sokerimaista, hieman rakeista. Tuijotat kieltäsi pitkään peilistä. Elintarvikeväristä se on värjääntynyt sinertäväksi. Turkoosi väri alkaa hälvenemään mitä kauemmin sokeri imeytyy elimistöön ja tunnet aivotoiminnan virkistyvän. Silmäsi isonevat ja pupillisi laajentuvat jättäen iiriksen vain pieneksi ympäröiväksi viiruksi. Kahvintuoksu tavoittaa nenäsi -voimakas, tukeva haju. Turkoosin sokerisuuden alta paljastuu jotain kovaa, joka ei imeydy. Sitä ei pysty nielaisemaan. Pyöreänmuotoinen. Hasselpähkinä. Purtuasi havaitset, että se on kitkerä. Sylkäiset sen nopeasti pois suustasi; ei ihan osu roskikseen, mutta tarpeeksi lähelle. Taitaa olla pilaantunut. Nouset varpaillesi kurottaen lempimukiasi kaapista. Se on musta Haisuli -muki heijastaen sun luonnetta. Asetat kupin pöydälle ja nostat raskasta kahvipannua kaksin käsin; suurin osa kahvistasi päätyy kuitenkin kuppiin. Kahvi höyryää kupisassi samalla kun nopeasti pyyhkäiset läikkyvän kahvin tiskipöydältä. Se polttaa suutasi, mutta huuhtoo pähkinän maun mennessäänsä.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

It will be alright.

Pelasin kerran jalkapalloa. Minulla oli vielä sinä aamuna kaikki hyvin. Lämmittelin lihakseni, kävin aamulenkillä.. Oli kesä.. Aurinko paistoi.  Oli yhdeksäs kesäkuuta ja vuosi oli 2012. Viikkoni kohokohta. Jalkapalloturnaus. Viisi peliä. Ensimmäinen peli alkoi, pari kosketusta , sain pallon ja olin juurikin syöttämässä sitä, polveni oli hieman koukussa, koholla, irti nurmesta. Vastustaja juoksi päin ja ihanku yli polven. Polveni vääntyi ulospäin, napsahti ja minä makasin nurmen pinnalla ja huusin kivusta. Huusin ja itkin, niinku en olisi ennen ikinä kipua kohdannutkaan. Kipu oli todella kova, ettei sitä olisi pystynyt edes millään kuvittelemaankaan.  Epäilin , että lumpio on mennyt pois paikoiltaan tai jotain muuta kamalaa. Nopeasti joukkueen valmentajat pelaajineen siirsivät minut kentän laidalle, rauhoittelivat, nostivat jalat koholle, laittoivat kaksi kylmäpussia molemmille puolille polvea ja siteen päälle, mikä pitelisi kylmäpussit paikoillaan. Si...
1 kommentti
surf away »

Curiosity in me

Hello, namaste ja tervehdys! Jatkossa edesottamuksiani voi seurata osoitteessa www.curiosityinme.com - opinnot ja satunnaiset matkat sekä työt täyttävät suurimman osan arjestani. Kirjoittaminen on pöytälaatikkotasolla vähintäänkin mukavaa puuhaa, jolla voi purkaa omia ajatuksia sekä kertoa kokemuksista. Päiväkirja jatkuu ja opinnot jatkuu.
Lähetä kommentti
surf away »

"Expressing fear can be an act of courage."

Fear starts at the point when control stops. Control. We love to have control in our lives. We want to control some aspect in it. It might be food, relationships, and looks; etc. Everyone wants to have control over something - school and doing your homework daily is one way of having control over something. I have huge fear – fear of driving. I lost control of my car on one sunny, but slippery winter day. I was really terrified because the car was going up to 80 km/h. Car started going on the left, over the disjunctive strip. At the last moment I really tried pulling the steering wheel to the right, and then it started going on the right and spun over the roof 3 times and stopped. The most terryfing moment in my life – I was mainly concerned about the car because I survived. Afterwards I’ve realized how lucky I was to get out of this accident alive. Happy to be alive, although I feel bit sad about the car, but a car is just a piece of metal and plastic. Nothing more, nothing less. Pers...
8 kommenttia
surf away »