ultimate randomness.

On pieniä asioita, joita en joskus ymmärrä.  Täällä. Mielenkiintoinen seikka on se, etteivät naispuoliset saisi kantaa mitään painavia tavaroita, koska miehet ovat fyysisesti paremmassa kunnossa, joten miesten tehtävä on kantaa painavia asioita. Töissäkin, jos kannan jotain painavamman näköistä tarjotinta, toinen miestarjoilija saattaa napata sen käsistä tai hakiessani lautasia hyllystä ja nostaessa niitä kärryyn, ne taas viedään minulta.  En ymmärrä, miksi joka paikkaan pitää rekisteröityä, jos olen kerran jo Pietarin kaupungissa koulun kirjoilla ja rekisteröityneenä asuntolan osoitteeseen, minun pitää uudestaan rekisteröityä koulun asuntolaan, jos päätän yöpyä pari yötä hotellissa, joka sijaitsee Pietarissa. Rekisteröityminen maksaa aina se 200 ruplaa, joten kannattaa miettiä, milloin haluaa seikkailla ja maksaa sitä summaa. Toisaalta en ymmärrä myöskään sitä, että matkustaessani Moskovaan, minun pitäisi rekisteröityä ensin sinne pariksi yöksi, jos käyn vaan pienellä ka

Juhlistin syntymäpäivääni torstaina, 24.07, täällä Pietarissa . Nuorempana olin aina syntymäpäivänä matkalla johonkin päin Suomea pesisleirille ja sain kuulla "Happy Birthday"-kappaleen matkalla Jyväskylään tai Joensuuhun. Tänä vuonna olin syntymäpäivänäni töissä. Ihan ensimmäiseksi sain meidän vuorovastaavalta ruusukimpun ja pelkkää venäjää osaava vahtimestarimme oli opetellut sanomaan "Happy Birthday". Aamiaisen jälkeen saliin saapuu aina myös Housekeeping-iskuryhmä, jotka olivat sinä päivänä myös tietoisia minun syntymäpäivästäni ja lauloivat minulle, en osaa sanoa, oliko se venäjää vai uzbekistania, muttei sillä ole väliä -- ajatus on tärkein!  Työvuoroni päätteeksi "Restaurant managerini" Yulia pyysi minua jäämään vähän pidemmäksi aikaa, josta vähän tulin pahalle mielelle, koska halusin mennä mekko-ostoksille eikä se täällä Pietarissa ihan viidessä minuutissa tapahdu. Yulia harvemmin pyytää minua myöskään jäämään ns. "ylitöihin&quo

Sunnuntaina näin perhettäni, koska he tulivat tänne muutaman päivän risteilylle tänne Pietariin. Se tarkoitti sitä, että sain pari yötä itsekin viettää hotellissa ja käydä hotellin aamupalalla. Käytiin Ermitaazissa, josta menin käymään töissä "Administrative" koulutuksessa. Melkein kolme tunnin koulutuksessa sain käsityksen kaikista ohjelmista, jota meidän F&B director Ivan käyttää -- joitain vähän enemmän, joitain vähän vähemmän. Kaikkien ohjelmien lisäksi on vielä päivittäiset sähköpostit, jota tulee melko reippaasti, jotka sisältävät mm. päivittäisiä raportteja. Syötiin Helenan kanssa illallinen ja palasin Vasilin saarelle viettämään iltaa perheeni kanssa. Maanantai oli kokonaan vapaata töistä ja aamupalan kautta menimme pikkuostoksille Galleriaan, jokiristeilylle, syötiin lounasta ja kävelimme pitkin Nevskia. Näytin vanhemmilleni asuntolani, jossa asun ja kävimme äidin kanssa vielä illalla vähän Stockmannilla ja kävelimme Ligovskya pitkin katsomaan kan

Perjantaina oli aamuvuoro, jossa oli melko vähän asiakkaita, varmaan joku parisen sataa, joten oli melkoinen ero taas siihen, jos aamupalalla on se yli 400 asiakasta. Töistä suoraan menin kävelemään Galleriaan, koska oli mielettömästi virtaa ja halusin ostaa itselleni mekon! En muista perjantaista paljoakaan, mutta taisin käydä mm Colinsilla tutkailemassa T-paitoja ja kävin eräässä elokuvateatterissa kysymässä, että onko originaaleja elokuvia, muttei ollut! Se on mentävä katsomaan venäjäksi dubattuja elokuvia, ei muu oikein taida auttaa.. Sitten tuli lauantai.. Ensin vaikutti töissä, että kaikki menee oikein hyvin ja on aikaa Natalian (Service Manager) kanssa katsoa aamuvuoron tarkastuslistoja ja mitä ne tarkoittavat suomeksi sekä pystyy vähän rupattelemaan hänen tehtävistä ja voidaan kiillottaa kaikki lasit sekä aterimet. Aamuvuorossa sain jäädä siihen sijaistamaan Nataliaa ravintolan "deskille", kun asiakkailta pitää aamuisin kysyä huoneen numero ja tarkistaa,

  En ymmärrä, miten ihminen voi olla niin mahdottoman väsynyt!  Nyt on torstai enkä ole vieläkään toipunut futiksen MM-kisoista . En saa iltaisin unta, yritän pyydystellä lampaita, muttei yksikään halua ilmestyä. Nukkumatti varmaan heitti osoitteenkin pois, kun sinnikkäästi sitä unta vastustelin. Katsoin viikonloppuna pronssipelin ja menin parin tunnin yöunien jälkeen sunnuntaiksi töihin, olin pitkään myös sunnuntaina hereillä, koska halusin katsoa myös loppuottelun. Olisin halunnut Argentiinan voittavan, mutta kannattamani joukkueeni ei päässyt edes mitalipeleihin! Onneksi kisat on nyt ohi, niin voi pikkuhiljaa varmaan palata normiarkeen ja yrittää toipua yöllisistä valvomisista.   Sunnuntaina, 13.07, menimme Helenan kanssa suoraan työvuoroni jälkeen eläintarhaan, jonka lippu maksoi 500 ruplaa (opiskelija-alennuksen saa vaan ja ainoastaan venäläisellä opiskelijakortilla!) -- siellä oli jääkarhua, kirhavia, kamelia, leijonia, Pallas-kissa ja paljon lintuja. Huonomminkin

Jos on vapaapäivä, niin silloin saa aina nukkua pitempään , ei tarvitse herätä nollakuusinollanolla syömään aamupalaa vaan voi nukkua jopa neljä tuntia pitempään! Tänään tein juurikin siten, että heräsin vasta brunssin aikoihin. Hidasta aamupalaani siivitti digiHesari, mutta en mitään juurikaan lukemastani muista. Tänään olin suunnitellut itselleni vaan yhden käynnin eli Galerian Espritissä poistattamassa hälyttimen ostamastani paidasta. Nevskin läheisyydestä olen bongannut n.4 kauppakeskusta: Gostinyi Dvor, Nevski Center, Galeria ja joku siinä Nevskin toisessa päässä Aleksanteri Nevskin lavran läheisyydessä, Hotel Moscowin kanssa samassa rakennuksessa. Tiedän, että ihan Gostinyi Dvorin lähellä pitäisi olla jokin TDK / Passazh, mutten ole vielä löytänyt, ehkä maanantaina löydän sen! Melko lähellä Nevskia on myös Sennaja Ploschadin aukio, jonka kautta työmatkani kulkee ja siinäkin on PIK-kauppakeskus ja Sennaja-kauppakeskus. Näin jälkikäteen ajateltuna mietin, että luottokortt