ultimate randomness.

Minua ei kiinnosta , että kiinnostaako nuoria äänestäminen tai minun äänestäminen varsinkin, mutta minusta nuorien pitäisi olla kiinnostunut politiikasta ( kunnallisvaaliehdokkuudesta sekä äänestämisestä ); onneksi nuorten aktiivisuus on noussut sillä saralla? Nuoretkin joskus vanhenevat ja jossain vaiheessa, voisi luulla, että politiikka ja kunnassa tehtävät päätökset alkaisivat kiinnostaa? Elämme demokratian aikaa emmekä diktatuurin vallan alaisena, jossa yksi määrää marssitahdin. Nuoret. Mikä ja kuka määrittelee nuoren, mutta sanotaan näin, että: onhan nelikymppinenkin nuori - nuorehko, mutta hänen huoleenaiheet saattavat olla hieman erilaisia kuin 20-vuotiaalla? Itse haluaisin paneutua mm.  16-27 vuotiaiden hyvinvointiin, ettei heistä tulisi väliinputojia, ei kenenkään kuuluisi syrjäytyä yhteiskunnasta ja olen jokseekin huolestunut joistakin julkisen sektorin palveluista. ( mm. julkinen liikenne ja viikonlopun röntgenpäivystys ) Paikallinen viikonloppupäivystys määr

Aika veikeä kaveri ilmeistyi eräänä aurinkoisena päivänä keskelle auton tuulilasia. Hän ilmeisesti piti autosta ja tarrasi kaikilla jaloillaan kiinni katosta. Ei hänen ote edes hellittänyt kovemassa vauhdissa, vaan siinä hän vieläkin istui, kun rannalle oltiin päästy. Ja hän oli vieläkin siinä, kun auto kävi vielä yhden ajoreissun heittämässä. Rannalla oli ihanaa, ei yhtään epäreilua, että muut joutuvat olemaan koulussa. Mieluummin itsekin olisin koulussa , kun kinkkailisin menemään, mutta näillä korteilla mennään, mitä tässä kädessä on enkä silleen minkään mahda.  Kahvia, karkkia, kekseiä, aurinkoa, kirjoja, vettä. Meillä olikin sitten niin hupaisaa ja rusketusrajatkin jäi, vaikka onkin jo elokuu ja säät ovat viilenneet.

"Häävieras" - asuni on valmis .  Yksiolkaimen, hopeinen mekko   -- erittäin kaunis ja mukava luonnossa. Korut ja pikkulaukku. Kengät. En halua luopua näistä, otan vaikka kaveriksi yhden kävelysauvan, mikäli kävely näissä ei onnistu muuten. Minusta ne sopii asukokonaisuuten ihan hienosti, koska niissä on hopeanvärisiä koristeita. Sen lisäksi ne ovat erittäin mukavia ja nättejä jalassa. Juuri NE -täydelliset kengät. Hiukset? En tiedä vielä, miten ne laittaisin tai mitä niille tekisin. Toisaalta haluaisin ehkä nutturan, toisaalta "kreikkalaistyylisen"  kampauksen. Tai perusnuttura? Tai hiukset auki? Tai joku ihan "over-the-top" kampaus? Kauhean vaikeata matskua, varsinkin, kun ei osaa oikeastaan mitään tehdä hiuksilleen. hääkutsu Häät , joihin minut on kutsuttu ovat 01092012 eli ihan pian. Teen kaikkeni, jotta voisin kävellä ja osallistua näihin juhliin mahdollisimman normaalisti. En tarvitse edes molempia kävelysauvoja.

Eilen minulla oli kuumetta 38,3 astetta, veto oli täysin poissa -- ei puhettakaan, että olisin jaksanut liikuttaa jalkaa. Vieläkin kuume 37,5 hujakoillla. Todella flunssainen ja kipeä olo. Nukuin 12h yöunet ja aamulla polveni oli niin, niin jäykkä. Kävelysauva vasempaan käteen ja eikun menoksi. Pari sarjaa tunnin välein ja vatsalihasliikkeitä päälle. Olen vakaasti sitä mieltä, että olen pyydystellyt ilmeisesti flunssan jostain -- kylmiä ja kuumia aaltoja kulkeutuu minussa. Eiköhän se tästä, kuume pysyy kurissa lääkkeillä, polvessa vähän kirraa ja takareidessä tuntuu pientä kipua käveltäessä, muttei se haittaa. Viikko takaperin minulta poistettiin tikit ja vaikka, kuinka minun tekisi päivittäin rapsuttaa siitä "kuorta, kuivunutta verta" pois, niin pidän näppini kurissa, etten aiheuta tulehduksia. Polven sivuun tehty toinen haava aiheuttaa minulle pientä päänsärkyä -- se on hieman valkoinen ja punainen, enkä tiedä, miten huolissaan minu pitäis asiasta ollakin. Kävi

Nyt on tasan kaksi viikkoa leikkauksesta (:tähystyksestä) . Kävelysauvat jätetty kotona kokonaan pois; iltaisin vaan käytän toista apuna ja ihan aikaisin aamusta, kun on vähän kankea vielä tuo sarananivel heräämisen jälkeen. Viikko #1 oli pahin. Viikolla #2 helpotti. Viikko #3 lisätään tehoja.  Sarjoja ~4/pv Koukistukset, 20 toistoa  Varpaat poispäin, 20 toistoa  Kantapään nostot, 20 toistoa Vatsat, 20+20 toistoa  Venyttely, 5-10 min Ihana, että pystyy tekemään vatsalihasliikkeitä, aluksi nekään eivät sujuneet. --- Eilen oli ristiäiset ja vaikka se itse katsetilaisuus kesti ~20 minuuttia , niin vasen puoleni kehosta oli ihan tulessa, kun paino ei vieläkään jakaannu molemmille puolille tasaisesti. Ruoka oli erinomaista, vauvat ihania ja saivat nimet. Ei tarvitse enää sanoa "Vauva A ja Vauva B". --- Tänään  alkoi projekti "Kuvun alla" .. Stephen Kingin kirjoittama kirja päätyi lukulistalleni jo tovi sitten, aloitinkin sen lukemis

Tulevana viikonloppuna ohjelmassa olisi ristijäiset ja minusta tulee kummi.. kaksospoikien ristiäisissä (en ole varma tuleeko molemmille pojille, vai vaan tuleeko minusta vaan toisen kummi -- jännä nähdä) .. Miettimisen arvoisia aiheita on ollut monia: kengät, lahja, mekko. Mekko: luultavasti päädyn ylläolevaan keltaiseen mekkoon Kengät: ..  jotkut matalat tasapohjaiset ! Kummilahja: .. lusikka, sormus ..  vai jotain muuta? Kummilahjassa taidan päätyä johonkin hopeiseen/tinattuun mukiin ; poikia on kaksi ja kummeja enemmän kuin yksi. Mekossa ei ollut oikein kiistämistä -- keltainen, raikas ja mustat napit mahdollistaa sen, että kengät voivatkin olla mustia. Kävelysavuoillani tallustelin ympäri kaupunkin sunnuntaina ja löysin parit sandaalimaiset, jotka ehkä olisin voinut kelpuutta, mutta ajattelin käydä vielä naapurikaupungissa katsomassa, koska luulin, että sieltä voisi löytyä enemmän valinnanvaraa. Onneksi maltoin venailla enkä ostanut ekoja jalkineita, jot

Tiistai kului käpsytellessä ympäri kaupunkia ettien kenkiä ja löysinki sellaset matalat, täyspohjalliset ballerinat viikonlopun ristijäisiin Illalla uskaldauduin jättämään toisen sauvan pois ja käpistelin sen varassa. Jumpatessa polven v asen "kulma" kipeytyikin niin ikävästi, että ilta pitikin sitten kävellä vaan yhdellä jalalla ja kahdella kävelysauvalla.  This morning: ETUREISILIHAKSENI VÄRÄHTELY .. Voi jummijammi, kun meinasi tulla itku, kun tehdessäni reisilihaksen jännityksiä tunsin sen jännittyvän ja liike tehosi niinku halusin.  Dippaduu! KELA:n konttorissa vierähti eilen tunti ja tarvittiin ajoittain kaksikin virkailijaa, jotka yrittivät ottaa selkoa, mitä kaikkea minun pitää toimittaa. Lopulta ehkä.. kaikki meni putkeen. Vähän hieman harmitti niitte 3 ihmisen puolesta, jotka odottivat aulassa, kun vaan yksi KELA-virkailija hoiti niitä asioita, mitä hyökin venaili Takareisi ... vasemmalla jalassa takana on hieno, kiva tälläne muhkura, jota lihaks

Jalkani tuntuu siltä, että se irtoaisi polvesta ja sääri vaan heiluisi tuossa alhalla, kiristys on melkoinen enkä uskalla kävellä ku jalan heilunta tuntuu siltä, ettei se jänne olisi kiinnittynyt sääriluuhun kunnolla. Ei - en panikoi. En laisinkaan, mutta olen täysin neuvottomana, että mitä siellä tapahtuu? Myöskin sääressä tuntuu kiristystä ja eilen kävin katsomassa pesistä -- shortsit jalassa ku piti pukeutua silleen, mitkä vaatteet sai itte päälle -- kuusi tuntia pelin jälkeen leikattu raaja oli edelleen melko kylmä vaikka olin ollu sisällä pitkät collegehousut jalassa. Laskimotukos, huono verenkierto? Mikä? Kiristää myös reiden ulkosyrjästä tuosta yhden laastarin vierestä -- eilen jätin fyssarin sarjan kesken kivun takia, kipu -- kiristys? Kipu? Todella hankalaa, kun ei osaa sanoa, että ovatko nämä tuntemukset ihan normaaleja vai ovatko nämä vaan leikkausjälkeisiä outouksen tuntemuksia jalassa? Tänään pitää kokeilla taas fyssarin liikkeitä ja mikäli-sikäli vielä kirist

Helsinki 4.kerrokseen piti suunnistaa, mutta olin väärällä puolella taloa oikea kerros, oikea osasto aamutakki. awesome. sukat, resorittomat, jotka sain mukaan, kun en saanut omia sukkiani jalkaan relaxing, ennen leikkausta heräämössä, leikkauksen jälkeen     iltapalani, josta puolet jäi syömättä liikuttelulaite massiivinen jalkani pari lääkettä eroon tukisiteestä!  

Tänään kävelen jo nopeammi ja lähes "normaalin" olosesti, vaikkakin kävelysauvolla, mutta kuitenkin! Viides vuorokausi leikkauksesta . Näyttää valoisalta ja olen onnellinen, kun pystyin tekemään myös koko suunnitellun fysioterapian määrämään sarjan ( 3 erilaista liikettä, 20 toistoa ) Huonoja päiviä ja hyviä päiviä tulee olemaan, mutta auttaa paljon, jos ottaa ainoastaan pari tuntia kerrallaan ja miettii vaan ensi kevättä, kun jalka on kunnossa ja pääsee taas hakeutumaan Vierumäelle kouluun.. (ku nyt keväällä jäi sen 1.20 pisteen päähän) Meinasi tulla itku onnesta, kun tunsin etureidessä lihasvärähtelyjä. Pieniä, mutta värähtelyjä jännityksessä. Hieman kiristää reiden ulkosyrjästä , johon ilmeisesti on tehty tähystysreikä, kun siinä on nyt lappu päällä, muttei oo hakasta. .Kuvia jalasta.    Polveni "maassa"   Polveni ojennusliikkeessä koukistuneenä reisilihaksien avulla.  Vasemmalla ei-operoitu jalka, oikealla operoitu raaja. Pol

Eilisiltana soitin ihan itku kurkussa yöpäivystäjälle siihen yksikköön, jossa leikkaus tapahtui. Hän vakuutteli, että turvotus ja kiristyksen tunne sekä värimuutos ovat ihan normaaleja. Koskee vaan ihan todella paljon kaikkien fysioterapia liikkeiden tekeminen vaikka niitä pitää kuitenki tehdä vaikka on tuo turvotus ja kipu, koska ne sitten helpottavat. Paniikinomainen tunne hieman hellitti, mutta kuitenkin.. Ei oikein hymyä tullut, kun jalkaan koski vielä varatessa vaikka ennen tukisidoksen poistamista se oliki jo ihan hyvä. Päivä kerrallaan kuitenkin, vaikka alkuosuus illasta oli hieman huonompi. Pitelin kylmää jalkani päällä ja keskiyön tuntumassa turvotus olikin jo hieman laantunut , vaikkakin on tuo polvi vielä iso. Kuumekin oli laskenut 37.6 asteesta 37.0 tienoille. Safe zone.  Sitten minusta tuli onnellinen ja hymyilin. Kaikesta polven turvotuksesta ja kivusta huolimatta kykenin selinmakuultaan nostamaan kantapäätä ilmaan fyssarin ohjeiden mukaan ja ilman käsiä, s

torn ACL -- a hot mess Aktiivisesti paria lajia harrastavan ihmisen maailma mureni hetkeksi, kun kävi ilmi, että polvessa on eturistisiteen totaalirepeämä. Tänään on mennyt pari päivää leikkauksesta. Uskaltauduin katsomaan tähystyksessä otettuja kuvia -- it looked like a hot mess. Uusi siirre näyttää kuitenkin todella jämäkkäältä. healthy, new, firm looking reconstruced ACL Tähystyksessä kokeiltiin vielä sivuristisiteen ja meniskit -- kaikki hyviä ja jämäkkään tuntosia, joten voin olla onnellinen, että se oli vain ja ainoastaan se eturistiside, mikä napsahti eikä parin kuun aikana saanu enempää tuhoja polvessani aikaiseksi. Tänään sain poistaa tukisiteen - tuntui kuin koko polvi olisi vaan valahtanut ja iho venynyt. Tuntui niin epätodelliselta. Nyt nostelen nilkkaa ylös-alas ja hieman kantapäätä kohottelen. Veri alkoi kiertämään ihan eri tavalla. Iho on pinkin-kellertävä. Huuhteluaineesta tuo pinkki sävy jalassan ja myös siitä tukisiteestä. Hieman on ki

Juna meni aamulla aikaisin, koska halusin olla ajoissa perillä, olin laittanut päälleni nahkatakin ja tuulihousu caprit, koska Foreca lupaili sateista säätä. Se, mitä Helsingissä odotti -- oli kaikkea muuta kuin sadetta. Siellä vaan aurinko porotti kirkkaalta taivaalta.  Maanantaina pääsin yheltätoista perille, sain vuodepaikan, vaihdoin päälle sairaalan söötit pinkit kuteet ja odottelin. Näin siinä hoitajan, nukutuslääkärin ja fysioterapeutin, jonka kanssa käytiin läpi fyssariohjeita.  Kahdelta pääsin leikkaussaliin, sain liimattavia lätkiä peräti kolme kappaletta, aloin itkemään suoraan leikkauspöydällä, hoitajat olivat tosi kivoja, esittelivät itsensä ja pitelivät kättäni ja pyyhkivät kyyneliäni. Nukutuslääkäri laittoi vähän lääkettä käteen ja lääkäri sanoi, että kohta päässäni tuntuu hassulta. Nukutuslääkäri toivotti hyviä päiväunia, puristelin kättä, pyyhin kyyneliäni. Vintti pimeni eli taisin nukahtaa kesken itkun. Heräsin, happinaamio päässäni, itkin

Tänään saadaan tikit jalkaan ja kivuliaan olotilan. Matkalla Helsinkiin -- koko eilisen päivän, mitä minulla oli aikaa miettiä tätä, mietin etten millään haluaisi mennä. Itku on ollut kurkussa koko ajan, tekisi mieli feidata, mutta pitäähän se fiksata -- työ ja kuntoutuksen taival tulee olemaan pitkä ja kivinen, vaikka motivaatio on kohdallaan ja tavoitan niin montaa asiaa liikunnallisesti, mutta siltikin. En toivoisi edes pahimmalle viholliselleni tätä --- polvi on muutenkin melko monimutkainen rakenteeltaan, toivon kovasti ja pidän peukkuja, että kaikesta kivusta huolimatta, mitä tuun lähipäivinä kokemaan pystyn silti miettimään hyviä juttuja. Jännittää, pelottaa, jännittää, haluan jo kaiken olevan ohi. tekis mieli hypätä jo kouvolas pois junasta. eile itketti melkein, koko yön näin painajaisia ja nyt vaa syke nousee koko ajan, koht hyppää varmaa sydän pois paikoiltaan vaik tietää et tää on iha rutiinia lekurille muttaku ei oo itelle Tämä kesä ei ollut ihan sellain

Future in my hands Gotta make it count  Tänään on perjantai, kolmas elokuuta. Jouduin aloittamaan eilen sairaslomani, kun polveni muljahti askelmalta alastulossa toissapäivänä, joten oikea jalka ei tunnu edes omalta -- vierasesine, joka minuun on kiinitetty. En pysty varamaan koko jalalleni - tepastelen ulkosyrjään nojaten. Polveni on niin väsynyt, en jaksa odottaa maanantaita -- sitten olisi lähtö Kamppiin.  En stressaa, en ole huolissaan, ei pelota. Ainakaan vielä. Olenhan ihminen ja tihrustanut jo itkua tämän kanssa. Maanantaina voi olla, että pureskelen kynsiäni jännityksestä ja läpsin itseäni, jotta mielenterveyteni säilyisi. Olen enemmän miettinyt aikaa leikkauksen jälkeen -- miten järjestän kouluni, työt, kun meinaan pitää täyden sairaus - kuntoutuslomani. Kerroin siitä myös töissä, koska kyse on minusta ja minulla on eniten väliä, tässä asiassa ainakin. Dangerous mind  Put it on command'  Error: undefined  Eilen allekirjoitin paperit, joilla a