Siirry pääsisältöön

babysteps !

Eilisiltana soitin ihan itku kurkussa yöpäivystäjälle siihen yksikköön, jossa leikkaus tapahtui. Hän vakuutteli, että turvotus ja kiristyksen tunne sekä värimuutos ovat ihan normaaleja. Koskee vaan ihan todella paljon kaikkien fysioterapia liikkeiden tekeminen vaikka niitä pitää kuitenki tehdä vaikka on tuo turvotus ja kipu, koska ne sitten helpottavat.

Paniikinomainen tunne hieman hellitti, mutta kuitenkin.. Ei oikein hymyä tullut, kun jalkaan koski vielä varatessa vaikka ennen tukisidoksen poistamista se oliki jo ihan hyvä. Päivä kerrallaan kuitenkin, vaikka alkuosuus illasta oli hieman huonompi.

Pitelin kylmää jalkani päällä ja keskiyön tuntumassa turvotus olikin jo hieman laantunut, vaikkakin on tuo polvi vielä iso. Kuumekin oli laskenut 37.6 asteesta 37.0 tienoille. Safe zone. 

Sitten minusta tuli onnellinen ja hymyilin. Kaikesta polven turvotuksesta ja kivusta huolimatta kykenin selinmakuultaan nostamaan kantapäätä ilmaan fyssarin ohjeiden mukaan ja ilman käsiä, se vaaditun 20 kertaa, tein kaksi sarjaa ja koukistelin vielä polvea sen päälle, meinasi itku tulla, kun jalka totteli -- babysteps! 

---

Eilisiltaisesta edistymisestä innostuneena oli ihana herätä aamulla. Täynnä intoa ja iloa. Turvotus on vieläkin melkoinen ja kiristää hieman suoraan polven päältä ja hieman jänskättää suoristaa ja ojentaa, kun se tuntuu inhottavalle jollain tapaa, vieras ja outo tunne ehkäpä? Mutta niin pitää tehdä, joten en voi ainakaan satuttaa itseään? Varpaissa ei ole enää puutuvaa tunnetta. Pidän kylmää polvellani.

Aamulla heti melkein heräämisen jälkeen tein päivän ekat jumppasarjat..

  • 20  krt "Polven liikkuvuus" ... koukistusta ja ojennusta, pienet kulmat 
  • 20 krt "Kantapään nosto" .. selinmakuultaan 
  • 20 krt "Polven liikkuvuus" .. vielä kerran (ei mee ihan suoraksi jalka, enkä ihan loppuun 90 asteen kulmaan kehtaa vetää, kun en halua vahingossakaan "ylikoukistaa" sitä)
Summa summarium. Hyvälle tuntuu, ainut, mikä minut hieman ärsyttää on, että joku naapureista tupruttelee parvekkeella ja jonkin verran (onneksi, todella vähän) tupakansavuja tulee oven kautta sisälle aiheuttaen huonoa oloa, mutten voi oveakaan sulkea, koska minulla on todella lämmin olo.

Fyssarin liikkeitä vielä jää jonkin verran keskipäivään, iltapäivään ja ihan iltaan suoritettavaksi, mutta pyrin tekemään suurimman osan ennen iltaa, koska illasta polveni yleensä turpoaa kaikesta rasituksesta ja "kävelemisestä".

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Mulla jalka oli "paketin"avauksen jälkeen aika kellertävä, ilmeisesti desinfiointiaineen ja leikkauksessa muodostuneen "kuonan" takia. Jonkinlaista punoitusta tuli säären myöhemmin kun pidin jalassa sidettä yöllä ilmeisesti vähän turhan kireällä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

It will be alright.

Pelasin kerran jalkapalloa. Minulla oli vielä sinä aamuna kaikki hyvin. Lämmittelin lihakseni, kävin aamulenkillä.. Oli kesä.. Aurinko paistoi.  Oli yhdeksäs kesäkuuta ja vuosi oli 2012. Viikkoni kohokohta. Jalkapalloturnaus. Viisi peliä. Ensimmäinen peli alkoi, pari kosketusta , sain pallon ja olin juurikin syöttämässä sitä, polveni oli hieman koukussa, koholla, irti nurmesta. Vastustaja juoksi päin ja ihanku yli polven. Polveni vääntyi ulospäin, napsahti ja minä makasin nurmen pinnalla ja huusin kivusta. Huusin ja itkin, niinku en olisi ennen ikinä kipua kohdannutkaan. Kipu oli todella kova, ettei sitä olisi pystynyt edes millään kuvittelemaankaan.  Epäilin , että lumpio on mennyt pois paikoiltaan tai jotain muuta kamalaa. Nopeasti joukkueen valmentajat pelaajineen siirsivät minut kentän laidalle, rauhoittelivat, nostivat jalat koholle, laittoivat kaksi kylmäpussia molemmille puolille polvea ja siteen päälle, mikä pitelisi kylmäpussit paikoillaan. Si...

kuvun alla

Nyt on tasan kaksi viikkoa leikkauksesta (:tähystyksestä) . Kävelysauvat jätetty kotona kokonaan pois; iltaisin vaan käytän toista apuna ja ihan aikaisin aamusta, kun on vähän kankea vielä tuo sarananivel heräämisen jälkeen. Viikko #1 oli pahin. Viikolla #2 helpotti. Viikko #3 lisätään tehoja.  Sarjoja ~4/pv Koukistukset, 20 toistoa  Varpaat poispäin, 20 toistoa  Kantapään nostot, 20 toistoa Vatsat, 20+20 toistoa  Venyttely, 5-10 min Ihana, että pystyy tekemään vatsalihasliikkeitä, aluksi nekään eivät sujuneet. --- Eilen oli ristiäiset ja vaikka se itse katsetilaisuus kesti ~20 minuuttia , niin vasen puoleni kehosta oli ihan tulessa, kun paino ei vieläkään jakaannu molemmille puolille tasaisesti. Ruoka oli erinomaista, vauvat ihania ja saivat nimet. Ei tarvitse enää sanoa "Vauva A ja Vauva B". --- Tänään  alkoi projekti "Kuvun alla" .. Stephen Kingin kirjoittama kirja päätyi lukulistalleni jo tovi sitten, aloitinkin sen luk...

I've had a --- day.

Juna meni aamulla aikaisin, koska halusin olla ajoissa perillä, olin laittanut päälleni nahkatakin ja tuulihousu caprit, koska Foreca lupaili sateista säätä. Se, mitä Helsingissä odotti -- oli kaikkea muuta kuin sadetta. Siellä vaan aurinko porotti kirkkaalta taivaalta.  Maanantaina pääsin yheltätoista perille, sain vuodepaikan, vaihdoin päälle sairaalan söötit pinkit kuteet ja odottelin. Näin siinä hoitajan, nukutuslääkärin ja fysioterapeutin, jonka kanssa käytiin läpi fyssariohjeita.  Kahdelta pääsin leikkaussaliin, sain liimattavia lätkiä peräti kolme kappaletta, aloin itkemään suoraan leikkauspöydällä, hoitajat olivat tosi kivoja, esittelivät itsensä ja pitelivät kättäni ja pyyhkivät kyyneliäni. Nukutuslääkäri laittoi vähän lääkettä käteen ja lääkäri sanoi, että kohta päässäni tuntuu hassulta. Nukutuslääkäri toivotti hyviä päiväunia, puristelin kättä, pyyhin kyyneliäni. Vintti pimeni eli taisin nukahtaa kesken itkun. Heräsin, happinaamio päässä...