Tämä vuosi on merkityksellisen kiireisesti vierähtänyt käyntiin, kahdet pesisreenit takana! Olkapään vamma esti loppusyksyn harjoittelun, mutta tulehduslääkkeillä ja levolla se kohentui, koska repeämä ei ollut niin isossa mittakaavassa ultran perusteella. Nyt vaan pidän peukkuja itselleni, että molemmat polvet kestää, olkapäät kestää sekä pää kestää, ettei tulisi mitään hajoamisia ennen kautta tai kesken kauden, koska määrätietoinen ja jatkuva talviharjoittelu helpottaa kesän pelejä ja kuntokin varmasti kohenee tämän myötä.
Huomaan kyllä, ettei ole tullut tehtyä pitkään-pitkään aikaan mitään muuta ku satunnaisesti käyty lenkillä enkä pysty yhden-jalan kyykkyjä oikealla jalalla tekemään enkä yhden jalan "pakarahyppyjä", mutta kaikkea muunlaista kylläkin. Muutama aktiivinen ja monipuolinen harjoittelukuu alle ja myös pohdiskelin fyssarin sekä personal trainerilla käymistä, jotta saisin parempaa evästystä, koska en usko, että pelini on menetetty tuon oikean polven kehityksen osalta ja ihan itseäni saa syyttää ettei oo sitä vahvistanut enää niin sinnikkäästi, kuten olisi pitänyt. Kehityksen käyrä ei voi olla nyt vaan ku ylöspäin, koska ongelman on nyt tiedostanut kuitenkin!
Tammikuu on mennyt pääsääntöisesti töissä sekä koulussa, pari tuplavuoroa ja viikonloput reissussa. I-h-a-n-a-a-a! Ei oo vapaa-ajan ongelmia, ei todellakaan. Tuo amk:n opiskelu on ihna huippua, syksyllä aloitin liiketaloudessa ja valitsin markkinoinnin omaksi suuntautumisvaihtoehdoksi ..enkä oo katunut päivääkään!
Viime vuoden lopussa tuli käytyä Pietarissa! for förstä gång?...ja tutustuin siellä muiden ryhmien opiskelijoihin ja oli mieleenpainuva opintomatka, suunnistettiin ja tutustuttiin ja ja..sai puhua viroakin Pietarin Valion Senior Vice Presidentin kanssa.
Tällä hetkellä lukkarissa vilahtaa matikkaa, virkamiesruotsi, työvälineohjelmistoa ja käsitellään taselaskelmia, kirjanpitoa ja paljon käytetään mm. kannattavuuslaskennassa exceliä. Viikosta n.38 tuntia vietän kampuksella, muutama vapaatunti siellä on päivissä ja sitten on opetusta, koska reippaana ajattelin opiskella myös iltapuolen kanssa etukäteen jo omia pakollisia kursseja, jotta ensi jaksossa/syksynä olisi hieman väljeempää tuolla lukkarin puolella ja saisi käytyä enemmän töissä, koska se on tavallaan pakollinen pieni juttu, jota ilman en itse pärjäisi, koska on harrastuksia, reissuja ja muita juoksevia sekä yllättäviä kuluja, joita en opintotuella oikeastaan kata edes puoliksi.
Yksi mahdollisuus voisi olla, että luopuisin autoilusta (toki, olen aivan kujalla tuon joukkoliikenteen kanssa, kun bussi 1 ajaa joskus sieltä, joskus täältä eikä pysäkeillä ees oo aikatauluja tai sitä tietoa, että mikä bussi kulkee milloin mistäkin) .. toinen, jota joku saattaisi harkita, olisi harrastuksista luopuminen (kuntosalilla käyminen, pesäpallo), tai voisin käydä enemmän amk:n kuntosalilla ja pesikseen ehkä ei oo käytettävissä 120% ajastani, mutta se on niin hirmusen kivaa, että mieluummin sitten löydän sen ajan harrastuksiini jostain muualta ja teen edullisempia ruokavalintoja ja juon enemmän vettä mehujen sijaan -- maidosta ei pysty luopumaan!
Tämän jakson yksi mielenkiintoisimmista kursseista itselleni on ollut markkinaoikeus ja eilen muistin tunnilla, miksi joskus olisin halunnut pyrkiä oikkikseen, mutta onneksi pystyn opiskelemaan ammattikorkeassakin juridiikka niiltä osin, jotka koen mielenkiintoiseksi ja ensi jaksoon olen jo kaavaillut "Julkiset hankinnot" -kurssia. Sitä paitsi, toimiessa luottamushenkilön tehtävissä, on aivan mieltään avartava kokemus tutustua elävien esimerkkien avulla kuntalakiin, hankintalakiin ja -prosesseihin. Opin asiat paremmin olemalla läsnä tunneilla ja ammentamalla oppia elävästä elämästä. Siitä syystä myös koulun alku oli melko helppoa ja markkinointiajattelu on sisäistetty jo työelämässä, mutta tarvitsen enemmän tieto-taitoa ja sen kirjallisen näytön osaamisestani, koska pääsisin paremmin avamaan ovia korkeammalle liike-elämässä, mikäli minulla on tutkinto osoittamassa sitä tietoa, joka minun pitäisi osata.
Kaiken yllämainitun lisäksi, haluan pyrkiä erääseen koulutusohjelmaan tai käydä ainakin kauppatieteiden puolelta ylempi korkeakoulututkinto, koska luulen, että minusta on siihen. Aika senkin näyttää, mutta haaveita ja tavoitteita pitää olla, koska on jokin päämäärä/määräpää, johon pyrkii ja jota tavoittelee..
Kaverisuhteitakin pitäisi enemmän ylläpitaa ja tehdä aikaa niille spontaanille kahvihetkille, olen toki pyrkinyt sanomaan kavereille, että aina voi ja saa soittaa, soitan kyllä yleensä takaisin.
Toki, vuoden 2014 ykköstavoitteeni ei liity millään tavalla työhön tai opiskeluun, vaan pikemminkin itsensä kehittämiseen ja kasvuun. Pituutta en toki enää kasva, mutta..no, eihän sitäkään voi varmuudella sanoa..hetkellisesti ainakin korkokenkien avulla..täysin mahdollista!
Kommentit