En ymmärrä, miten ihminen voi olla niin mahdottoman väsynyt! Nyt on torstai enkä ole vieläkään toipunut futiksen MM-kisoista. En saa iltaisin unta, yritän pyydystellä lampaita, muttei yksikään halua ilmestyä. Nukkumatti varmaan heitti osoitteenkin pois, kun sinnikkäästi sitä unta vastustelin. Katsoin viikonloppuna pronssipelin ja menin parin tunnin yöunien jälkeen sunnuntaiksi töihin, olin pitkään myös sunnuntaina hereillä, koska halusin katsoa myös loppuottelun. Olisin halunnut Argentiinan voittavan, mutta kannattamani joukkueeni ei päässyt edes mitalipeleihin! Onneksi kisat on nyt ohi, niin voi pikkuhiljaa varmaan palata normiarkeen ja yrittää toipua yöllisistä valvomisista.
Sunnuntaina, 13.07, menimme Helenan kanssa suoraan työvuoroni jälkeen eläintarhaan, jonka lippu maksoi 500 ruplaa (opiskelija-alennuksen saa vaan ja ainoastaan venäläisellä opiskelijakortilla!) -- siellä oli jääkarhua, kirhavia, kamelia, leijonia, Pallas-kissa ja paljon lintuja. Huonomminkin olisi voinut sunnuntai-illan viettää, mutta eläintarha ja Teremokissa blinien syöminen kaverin kanssa..can't complain!
Maanantaina oli onneksi vapaapäivä, joten sai nukkua lähes puoleen päivään asti, mutta kahdeltatoista mentiin brunssille alakerran tyttöjen kanssa Bibliotekaan, jossa oli hyvä Vanilla Frappe ja mainostivat mm. Snickers-kakkua, tilauksesta jopa 1kg verran moista herkkua! Bibliotekasta jaksoin juuri ja juuri raahautua Verikirkon vieressä sijaitsevaan puistoon ottamaan aurinkoa, kuten moni muukin siellä. Otin reilun kolmen tunnin päiväunet, kävin kaupassa enkä saanut pitkään taas unta, koska olin tarpeeksi väsynyt, mutta vähän nukkunut.
Tiistai ja keskiviikko menivät ihan vaan vauhdilla ohi: töihin, salille ja kämpille. Tiistaina nukahdin töiden jälkeen muutamaksi tunniksi enkä saanut ennen aamuyhtä taaskaan unta. Keskiviikkona töistä tultuani törmäsin Jenkkipoikiin keittiössä ja heidän seurassa jutelleen meni mukavasti yli 3 tuntia, hauskoja kavereita! En saanut illalla jostain syystä taaskaan kunnolla unta ennen keskiyötä ja torstaina olin myös ihan puoliunessa työpaikalla, jolloin töissä aamupalalle ilmestyi yli 400 ihmistä, joten oli todella kiireistä eikä meinannut tyhjentyä pöydät ei asiakkaista eikä lautasista. Tietenkin tänne samaan kerrokseen on muuttanut joitain uusia ihmisiä -- on yölllisiä ravaamisia, hissiääniä, jopa vielä iltakahdentoista aikoihin, ei kai käsite hiljaisuus ole tunnettu juttu?
Enää olisi perjantai ja lauantai vielä virallisia työpäiviä, sunnuntaina perhettäni tulee Pietariin muutamaksi päiväksi, joten olen pyytänyt töistä vapaata niille päiville. Sunnuntaina joudun vielä menemään illalla pariksi tunniksi koulutukseen.
Minun pitäisi vielä tässä kuussa käydä pyytämässä vuokranmaksulappu asunnosta, mutten ole vielä saanut aikaiseksi -- lapun, kun käyn hakemassa, niin kipittelen Nevksiä pitkin kohti Kapina-aukiota, koska sielläpäin Sperbankilla on eräs Anthony, joka puhuu englantia ja auttoi minua viimeksi maksutoimitojen kanssa. Mieluusti käyn sitten siellä, jos vaikka taas intoutuu jokin 9-vuotias juttelemaan kanssani englanti-venäjää, kuten viimeksi käydessäni pankissa.
Minun pitäisi vielä tässä kuussa käydä pyytämässä vuokranmaksulappu asunnosta, mutten ole vielä saanut aikaiseksi -- lapun, kun käyn hakemassa, niin kipittelen Nevksiä pitkin kohti Kapina-aukiota, koska sielläpäin Sperbankilla on eräs Anthony, joka puhuu englantia ja auttoi minua viimeksi maksutoimitojen kanssa. Mieluusti käyn sitten siellä, jos vaikka taas intoutuu jokin 9-vuotias juttelemaan kanssani englanti-venäjää, kuten viimeksi käydessäni pankissa.
Kommentit