Minun olisi pitänyt siirtyä respaan elokuusta alken, mutta Sokos Hotelissamme on tällä hetkellä jo kaksi (2) suomalaista harjoittelijaa, joten olen toistaiseksi vielä meidän Fransmanni-ravintolassa, joka toisaalta ei ole yhtään hassumpi paikka työskennellä.
I was supposed to start working at our hotel’s reception on the 1st of August but due to the amount of two (2) Finnish trainees there and at the moment I am still in Fransmanni, but maybe I'll ship off to FO in the 14th of August, we'll see! I don’t mind, because I think our Fransmanni-crew is close to being perfect since we get along fine, we get the job done and I would assume the majority of our customers leave with a smile on their face..or satisfied at the least.
It has been an interesting journey from February to this day. At first we talked about something else than working in a restaurant as a waitress, but then i found out from my work contract, then I've been shipped off to breakfast/Fransmanni to be a waitress. It has been a work-in-progress -- learning as I go and sometimes I find out some things, when I've been doing "my own way" for a long time, so of course it leads to a conflict, but I think that up until now, we've managed the language barriers and learned our way around the conflicts.
Pari vuoroa sinne tänne ei haittaa paljoakaan, mutta epätietoisuus meinaa joskus rasittaa, koska ei tiedä oikein mitään varmaksi. Alkuvuodesta oli puhe jostain, sitten oli puhe muusta, sitten luulin tulevani harjoittelijaksi ja oppimaan ravintolan toimintaa seuraamalla jotakuta, mutta ekana päivänä työnnettiin tarjotin käteen, taputeltiin olalle ja toivotettiin onnea! Heinäkuu oli todellakin melko kiireinen, joten kellään ei ollut paljoakaan aikaa selittää oikeastaan mitään mistään paitsi eräällä Nadjalla, joka kiersi joitain paikkoja kanssamme ja näytti juomien säilytystilat ym. pientä varastoa. Oli puhetta, että siirtyisin sitten muutaman viikon jälkeen iltoihin sekä ehkä kävisin baarin puolella harjoittelemassa, jonka jälkeen saisin mennä tutustumaan Operan saloihin FO:ssa. (=Front Office)
Viimeinen kuukausi M&E-puolella taitaa jäädä välistä, koska olen vieläkin ravintolassa, muttei sille voi minkään. Olen ainakin saanut melko kattavan kokonaiskuvan Fransmannin toiminnasta sekä olen saanut hyvää asiakaspalautetta, joten huonona päivänäkin täytyy vaan muistuttaa itselleen, ettei ole huono työntekijä, vaan on hetkellinen notkahdus omassa tai jonkun muun mielialassa.
Toivottavaa on myös, ettei aiheeton palaute osuisi kohdalleen, koska ymmärrän rakentavaa kritiikkiä, mutta aiheeton palaute raivostuttaa ja turhauttaa eniten. Tänään oli vähän raivostuttavaa töissä, vähän jatkumoa eiliselle, mutta eihän näille voi mitään. Joskus ihmisillä on huonoja päiviä ja ollaan kaikki erilaisia, mutta mielestäni on väärin rähjätä pienen mittaluokan asioista, joita en ole tiennyt, koska kukaan ei ole koskaan kertonut vaan monet asiat ovat selkeytyneet ajan kanssa.
#READYTOWORK #SELFIE
Tässä päivässä hieman haikeutta aiheutti se, että meidän F&B Director Ivan jatkoi kohti uusia haastita, joten tänään oli hänen "Farewell party", jossa oli kaikkea hyvää pikkunaposteltavaa tarjoilla sekä sain sanoa pari kiitossanaa hänelle ensimmäisestä kuukaudestani täällä. Olimme Helenan kanssa molemmat sitä mieltä, että kahvikoulutus ja "administrative" koulutus olivat todella tervetulleita ja hyödyllisiä, koska se avarsi vielä enemmän meidän tietokenttää asioista sekä näimme sen ohjelmaviidakon, jonka keskellä Ivan on päässyt työskentelemään. Tilaisuuksiin pitää tarttua, mikäli niitä osuu kohdalleen, varsinkin, jos haasteiden myötä pääsee kehittymään ja kasvamaan ihmisenä.
Live and learn!
Yksi osasyy itselläni oli myös ulkomaille lähdössä se, että halusin oppia jotain uutta ja tavallaan tehdä hieman eriluonteista työtä kun mitä teen leipätyökseni vaikkakin pääpainotus onkin asiakaspalvelussa -- voit olla teknisesti huipputarjoilija, mutta jos asenetta tai hyvää asiakaspalvelua ei kaiken teknisyyden takaa löydy, niin se saattaa olla ihan yhtä tyhjän kanssa. (riippuen toki asiakkaasta)
Kommentit