Siirry pääsisältöön

A rainy Tuesday.


I have a day off and then it rains! But it happens, so I went shopping near Primorsky district. There is this shopping centre called "Piterland", which seemed to be quite new and it didn't have a lot of people there, but maybe I just picked the perfect time for some alonetime shopping. Some windows even had the text: "Soon to be opened!". It seemed like a really fun place for the family: it had the Aquapark, movie centre, playfields for children and on the uppermost floor there was some kind of departures and international arrivals spot -- a lobby, where people for waiting for their flights (?). I still don't have a clue, will they take the helicopter or a real plane, it didn't say anything anywhere. Couldn't find anything via Google, but maybe I was just using the wrong words for my search.

Vapaapäivät ja sadetta, mitä tekisi? Ostoksille ja vesipuistoon, yes please! Menin metrolla Staraya Derevnya-pysäkille ja sieltä meni ilmaisia busseja Piterland-ostoskeskukseen, mutta päätin kävellä. Vesisateessa se on aina melko mukavaa ja näkeepähän maisemia! Matkalla ostoskeskukseen ohitin Valion tilat Primorskilla, kaksi ruokamarkettia (Karusel, Lenta) ja pääsin Piterlandin pihaan. Vähän ostoksia, takaisin metropysäkin läheisyyteen, jossa oli myöskin ostoskeskus "Gulliver", jossa päätin pyörähtää. Lopulta olin melkein iltakahdentoista kieppeillä vasta asuntolalla ja huoneeni oli onneksi ihanan lämmin, koska vesisade ja tuuli ei ole mikään maailman paras combo! Ps. En saa kaikkia tavaroitani varmaan edes mahtumaan laukkuihin paluumatkaa varten..o-nou.


 







 






“Some people walk in the rain, others just get wet.”

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

It will be alright.

Pelasin kerran jalkapalloa. Minulla oli vielä sinä aamuna kaikki hyvin. Lämmittelin lihakseni, kävin aamulenkillä.. Oli kesä.. Aurinko paistoi.  Oli yhdeksäs kesäkuuta ja vuosi oli 2012. Viikkoni kohokohta. Jalkapalloturnaus. Viisi peliä. Ensimmäinen peli alkoi, pari kosketusta , sain pallon ja olin juurikin syöttämässä sitä, polveni oli hieman koukussa, koholla, irti nurmesta. Vastustaja juoksi päin ja ihanku yli polven. Polveni vääntyi ulospäin, napsahti ja minä makasin nurmen pinnalla ja huusin kivusta. Huusin ja itkin, niinku en olisi ennen ikinä kipua kohdannutkaan. Kipu oli todella kova, ettei sitä olisi pystynyt edes millään kuvittelemaankaan.  Epäilin , että lumpio on mennyt pois paikoiltaan tai jotain muuta kamalaa. Nopeasti joukkueen valmentajat pelaajineen siirsivät minut kentän laidalle, rauhoittelivat, nostivat jalat koholle, laittoivat kaksi kylmäpussia molemmille puolille polvea ja siteen päälle, mikä pitelisi kylmäpussit paikoillaan. Si...

kuvun alla

Nyt on tasan kaksi viikkoa leikkauksesta (:tähystyksestä) . Kävelysauvat jätetty kotona kokonaan pois; iltaisin vaan käytän toista apuna ja ihan aikaisin aamusta, kun on vähän kankea vielä tuo sarananivel heräämisen jälkeen. Viikko #1 oli pahin. Viikolla #2 helpotti. Viikko #3 lisätään tehoja.  Sarjoja ~4/pv Koukistukset, 20 toistoa  Varpaat poispäin, 20 toistoa  Kantapään nostot, 20 toistoa Vatsat, 20+20 toistoa  Venyttely, 5-10 min Ihana, että pystyy tekemään vatsalihasliikkeitä, aluksi nekään eivät sujuneet. --- Eilen oli ristiäiset ja vaikka se itse katsetilaisuus kesti ~20 minuuttia , niin vasen puoleni kehosta oli ihan tulessa, kun paino ei vieläkään jakaannu molemmille puolille tasaisesti. Ruoka oli erinomaista, vauvat ihania ja saivat nimet. Ei tarvitse enää sanoa "Vauva A ja Vauva B". --- Tänään  alkoi projekti "Kuvun alla" .. Stephen Kingin kirjoittama kirja päätyi lukulistalleni jo tovi sitten, aloitinkin sen luk...

I've had a --- day.

Juna meni aamulla aikaisin, koska halusin olla ajoissa perillä, olin laittanut päälleni nahkatakin ja tuulihousu caprit, koska Foreca lupaili sateista säätä. Se, mitä Helsingissä odotti -- oli kaikkea muuta kuin sadetta. Siellä vaan aurinko porotti kirkkaalta taivaalta.  Maanantaina pääsin yheltätoista perille, sain vuodepaikan, vaihdoin päälle sairaalan söötit pinkit kuteet ja odottelin. Näin siinä hoitajan, nukutuslääkärin ja fysioterapeutin, jonka kanssa käytiin läpi fyssariohjeita.  Kahdelta pääsin leikkaussaliin, sain liimattavia lätkiä peräti kolme kappaletta, aloin itkemään suoraan leikkauspöydällä, hoitajat olivat tosi kivoja, esittelivät itsensä ja pitelivät kättäni ja pyyhkivät kyyneliäni. Nukutuslääkäri laittoi vähän lääkettä käteen ja lääkäri sanoi, että kohta päässäni tuntuu hassulta. Nukutuslääkäri toivotti hyviä päiväunia, puristelin kättä, pyyhin kyyneliäni. Vintti pimeni eli taisin nukahtaa kesken itkun. Heräsin, happinaamio päässä...