Aika ei venaa ketään.

Sunnuntai 14.09

Huikea päivä, aamuvuoro vastaanotossa: minulle annettiin töissä vastuuta ja jäin yksin tiskille. Se on sääntö, että kun jäät yksin, niin sitten tulee asiakkaita ja kyselyitä ja kaikkea muuta kivaa etkä osaa edes kaikkeen vastata. Hoidin kuitenkin mielestäni aika rautaisella ammattitaidolla kaikki uloskirjautumiset venäjäksi, suomeksi ja englanniksi sekä rahastin asiakkaita heidän käynnistään. Oli niin hyvä fiilis, koska ymmärsi suurimman osan ja eräs asiakas oli todella ihana, kun hän puhui riittävän hitaasti, jotta saisin sanoista selvää! 

Töiden jälkeen menin Dybenko-metropysäkille odottamaan kaveria. Helena neuvoi kerran kesällä, etten hymyilisi niin paljon, niin en joutuisi kaikenmoisiin keskusteluihin ventovieraiden kanssa. Kokeilin tätä neuvoa tällä metropysäkilla, kun olin vähän huolissaan, kun ystävää ei näkynyt enkä saanut häneen puhelimitse yhteyttä. Minua lähestyi virkapukuinen mies ja kelasin jo erilaisia tilanteita päässäni, mutta hän vaan kysyi, että: "miksi olet surullisen oloinen, onko jokin hätänä?" Menin melko hämilleni, mutta kerroin, ettei kaverini ole missään. Hän antoi neuvon, että soittaisin kaverilleni ja hymyilisin, koska eihän se ole niin vakava asia ja aurinko paistaa, joten minunkin suupileet eivät voi olla allapäin.

Lopulta kaverini tuli ja otettiin Marsrutka, jonka kyydissä istuttiin se 20 minuuttia. Sinä iltana näin hänen asunnon, jossa oli tehty äskettäin remontti, mutta häneltä uupui vielä huonekaluja, lipastoa, kaappeja, sänkyjä ym. Hän tosin kertoi, että kaikki huonekalut ovat melko kalliita, että menee hetki, kun hänelle avautuu mahdollisuus hankkia keittiöpöydän lisäksi enemmän tuotteita. Syötiin kirsikkakakkua hänen syntymäpäivän kunniaksi, näin hänen perhettä ja juteltiin niitä-näitä, joita pystyi ja vähän jossain kohtaa piti käyttää Google-translatorin apua. Ymmärrän melko hyvin monia asioita, mutten osaa vastata tai muodostaa lauseita, sillä sanavarastoni on vieläkin melko rajoittunutta tai sitten yksinkertaiseski joku sana ei muistu mieleeni juuri sillä hetkellä. Tehtiin sitten varenkeja!

 

 

Varenkien teko oli todella helppoa, joten voi olla, että teen niitä kotonakin sekä pelmeneja -- pitää vaan muistaa suola ja smetana! Sovittiin, että pidetään yhteyttä, joten nyt voin jutella venäjää aina kun hänet nään tai hänelle yritän kirjoitella. Kävelin illalla vähän matkaa ja löysin "London Mallin" sekä Lenta-kaupan, joka oli auki 24h, joten sai näppärästi ostettua sieltä mehua kotimatkalle.

  

 

Alkuviikko

Koulua aamuisin sekä iltaisin, maanantai-aamuna alkoi "Event Management", jossa opeteltiin viikon aikana tekemään Ham Sandwich käyttäen Flowcharttia..tai ainakin näin ymmärsin, odotukseni kurssia kohtaan olivat todella korkealla, mutta ehkä himppasen petyin toteututkseen, mutta jätin kurssipalautetta, joten ensi vuonna ehkä se on paljon eläväisempi.

Maanantaina ja tiistaina iltakursseina oli "Competetive strategies in Russia", jossa puhutaan eri yrityksistä, jotka ovat toimineet Venäjän markkinoilla. Tämä on ollut mielenkiintoisin kurssi tähän asti! Maanantaina sekä tiistai-iltana minulla oli kaksi kurssia oikeastaan päällekkäin, mutta ratkaisin ongelmani sillä tavalla, että alkutunnin olin yhdellä toisella ja lopputunneille menin "Russia and WTO" -kurssille, jossa oli tiistaina myös koe. Kokeessa piti kertoa trade in services, opportunities, threats and WTOn osuus kaiken keskellä. Mielestäni se oli melko helppoa, mutten tiedä kerroinko niitä asioita, mitä olisi pitänyt.

Keskiviikko 17.09

Kävin katsomassa "Sleeping Beauty" -balettiesityksen Mikhailovsky-teatterissa ja voin kertoa, että oli aivan upea esitys: pukuloiste, musiikit, tanssitaidot. Melkein tuli kyynel silmäkulmaan, liekkö flunssasta vai silkkaasta ilosta. Suosittelen lämpimästi Pietariin matkustellessa miettimään sitä, että olisiko baletissa käyminen sen väärti -- omalla kohdallani pidin siitä kovasti ja olihan tämä ensimmäiseni kertani live-balettia seuratessa.

Torstai 18.09
Aamupäivällä vierailtiin opiskeluryhmämme (Event Management) kanssa Rocco Forte Hotel Astoriassa. Nähtiin se sviitti, jossa mm. Madonna on yöpynyt. Se oli pienen asunnon kokoinen eikä ollut ihan niin pienikään asunto, mutta silti ajattelin, etten lähes 2000€ halua maksa siitä, että voisin vaan nukkua, tosin, kun julkisuuden henkilöillä varmaan monesti ainut yksityisyys löytyy jostain hotellihuoneen nurkasta valojen himmennettyä.

Iltapäivän vietin ravintolassa työvaatteisiin pukeutuneena ja jopa työskentelin!

Vein lautaisia pois, vaihdoin lautaliinoja, hain leipää keittiöstä, kiillotin, vastaanotin tilauksia, näppäilin microsia, vein kaljaa pöytiin, tarjoilin viinejä sekä kerroin asiakkaalle kaiken, jota hän halusi tietää kokoustilojemme vuokrauksesta sekä ruuasta ja hotellista. Hänestä saattaa tulla meidän tapahtumaa haluva asiakas. Torstai-iltana oli todella vapautunut olo töissä ja itselleni tulee heti hyvä mieli, kun Natalia on töissä, koska hän antaa todella paljon vastuuta, hän vitsailee kanssani ja tänäkin iltana hän jätti koko ravintolan vastuulleni, koska hänen piti mennä syömään.

Iltavuoron päätteeksi Yulia yritti lähteä nopeasti kotiin, mutta tuli vielä hyvästelemään. Hyvä, että tuli, koska sain hänelle antaa läksiäislahjani. Ravintolapäällikköni oli mielettömän ystävällinen ja huolehtivanen ihminen -- sydän paikallaan, tarpeeksi rakkautta tiukkasävyisyyden keskeltä.

Perjantai 19.09
Aamuteetä, Kalevi valkosuklaa-mustikkalevy seurana ja juttuseuraa. Aamutunneilla oli tapahtumansuunnittelua taas vuorossa ja saimmekin päätökseni esitelmämme (suunnitelman) järjestettävästä tapahtumasta, joka meidän piti lauantaina esittää.

Iltatunneilla käsiteltiin PepsiCo:ta, juttelimme halpalentoyhtiöistä sekä sivutettiin myös Venäjän markkinoille ominaispiirteitä. Tuntien jälkeen tyttöjen kanssa syömään viereiseen asuntolaan. (täällä on siis kaksi dormia: "uusi" ja "vanha")

Näin nämä arkipäivät taas vierähtivät ja viikonloppuna oli vaan yksi oppitunti: "Event Management". Yhdellä oppitunnilla tarkoitan yhtä neljän (4) tunnin rupeamaa, jossa puolessa välissä on yleisesti pidetty n.15-30 minuutin tauko.

"Elämä kulkee sataa ja tuhatta 
ja yritän parhaani mukaan elää katumatta. 
Niit kaikkii typeryyksii, ja niit on paljon. 
Mut kyl ne pitää laittaa omaks syyksi. 
Talvi muuttuu kevääks, kesä syksyksi.."