Siirry pääsisältöön

aika ei kulu



Elokuussa ohjelmistossa on polven tähystys, tulevien kummipoikien ristijäiset (kummi on hassu sana..) ja kälyn häät. 


Voi käydä niin, että pääsen kävelemään kävelysauvoilla kaikkiin tilaisuuksiin, mutta ei se haittaa. Toisaalta sen tiedon nojalla voisin laittaa hopeisen mekon, kun kävelysauvoissakin on hopeisuutta .. Olisi melko 'matching outfit'  .. Mekon kanssa koruja ja pieni laukku, johon kipulääkkeet jemmaisin, joten kyllä minä niistä juhlallisuuksista selviän. 

Yritän keskittyä ihan muihin aiheisiin, kun aikaan ja miten hitaasti se "matelee" .. katson tv-sarjaa Suits ja pähkäilen millaisen mekon laittaisin ensi kuussa päälleni. Keltaisen, keltaisen, hopeisen tai jonkun muun..


On hyviä päiviä ja on huonoja päiviä. Eilen oli huono päivä, polveen koski jatkuvasti ja työpäivän päätteeksi molempia polvia kuumotti, sääriin koskii, pohkeet huusivat kivusta. Tänään taas ei.

Turhauttavaa sanoa töissä, että "Tänään on huono päivä, eilen tein tätä ja tätä, mutta saanko tänään vaan istua?" .. Mutta enhän minä ole yhtä terve kuin muut ja pitäisi minun olla tyytyväinen, että pystyn käymään töissä, mutta kokonaisen työvuoron jälkeen itkettää, kun on rehkinyt liikaa ja koskee polviin. Ei osaa lopettaa ajoissa enkä halua jatkuvasti vaan istua. Neljätoista päivää vielä, sitten saa levähtää ja tuntea, mitä kipu oikeasti voi olla. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

It will be alright.

Pelasin kerran jalkapalloa. Minulla oli vielä sinä aamuna kaikki hyvin. Lämmittelin lihakseni, kävin aamulenkillä.. Oli kesä.. Aurinko paistoi.  Oli yhdeksäs kesäkuuta ja vuosi oli 2012. Viikkoni kohokohta. Jalkapalloturnaus. Viisi peliä. Ensimmäinen peli alkoi, pari kosketusta , sain pallon ja olin juurikin syöttämässä sitä, polveni oli hieman koukussa, koholla, irti nurmesta. Vastustaja juoksi päin ja ihanku yli polven. Polveni vääntyi ulospäin, napsahti ja minä makasin nurmen pinnalla ja huusin kivusta. Huusin ja itkin, niinku en olisi ennen ikinä kipua kohdannutkaan. Kipu oli todella kova, ettei sitä olisi pystynyt edes millään kuvittelemaankaan.  Epäilin , että lumpio on mennyt pois paikoiltaan tai jotain muuta kamalaa. Nopeasti joukkueen valmentajat pelaajineen siirsivät minut kentän laidalle, rauhoittelivat, nostivat jalat koholle, laittoivat kaksi kylmäpussia molemmille puolille polvea ja siteen päälle, mikä pitelisi kylmäpussit paikoillaan. Si...

kuvun alla

Nyt on tasan kaksi viikkoa leikkauksesta (:tähystyksestä) . Kävelysauvat jätetty kotona kokonaan pois; iltaisin vaan käytän toista apuna ja ihan aikaisin aamusta, kun on vähän kankea vielä tuo sarananivel heräämisen jälkeen. Viikko #1 oli pahin. Viikolla #2 helpotti. Viikko #3 lisätään tehoja.  Sarjoja ~4/pv Koukistukset, 20 toistoa  Varpaat poispäin, 20 toistoa  Kantapään nostot, 20 toistoa Vatsat, 20+20 toistoa  Venyttely, 5-10 min Ihana, että pystyy tekemään vatsalihasliikkeitä, aluksi nekään eivät sujuneet. --- Eilen oli ristiäiset ja vaikka se itse katsetilaisuus kesti ~20 minuuttia , niin vasen puoleni kehosta oli ihan tulessa, kun paino ei vieläkään jakaannu molemmille puolille tasaisesti. Ruoka oli erinomaista, vauvat ihania ja saivat nimet. Ei tarvitse enää sanoa "Vauva A ja Vauva B". --- Tänään  alkoi projekti "Kuvun alla" .. Stephen Kingin kirjoittama kirja päätyi lukulistalleni jo tovi sitten, aloitinkin sen luk...

I've had a --- day.

Juna meni aamulla aikaisin, koska halusin olla ajoissa perillä, olin laittanut päälleni nahkatakin ja tuulihousu caprit, koska Foreca lupaili sateista säätä. Se, mitä Helsingissä odotti -- oli kaikkea muuta kuin sadetta. Siellä vaan aurinko porotti kirkkaalta taivaalta.  Maanantaina pääsin yheltätoista perille, sain vuodepaikan, vaihdoin päälle sairaalan söötit pinkit kuteet ja odottelin. Näin siinä hoitajan, nukutuslääkärin ja fysioterapeutin, jonka kanssa käytiin läpi fyssariohjeita.  Kahdelta pääsin leikkaussaliin, sain liimattavia lätkiä peräti kolme kappaletta, aloin itkemään suoraan leikkauspöydällä, hoitajat olivat tosi kivoja, esittelivät itsensä ja pitelivät kättäni ja pyyhkivät kyyneliäni. Nukutuslääkäri laittoi vähän lääkettä käteen ja lääkäri sanoi, että kohta päässäni tuntuu hassulta. Nukutuslääkäri toivotti hyviä päiväunia, puristelin kättä, pyyhin kyyneliäni. Vintti pimeni eli taisin nukahtaa kesken itkun. Heräsin, happinaamio päässä...