Siirry pääsisältöön

not giving up


"Häävieras" - asuni on valmis
Yksiolkaimen, hopeinen mekko 
-- erittäin kaunis ja mukava luonnossa.

Korut ja pikkulaukku.

Kengät.

En halua luopua näistä, otan vaikka kaveriksi yhden kävelysauvan, mikäli kävely näissä ei onnistu muuten. Minusta ne sopii asukokonaisuuten ihan hienosti, koska niissä on hopeanvärisiä koristeita. Sen lisäksi ne ovat erittäin mukavia ja nättejä jalassa. Juuri NE -täydelliset kengät.

Hiukset?
En tiedä vielä, miten ne laittaisin tai mitä niille tekisin. Toisaalta haluaisin ehkä nutturan, toisaalta "kreikkalaistyylisen" kampauksen. Tai perusnuttura? Tai hiukset auki? Tai joku ihan "over-the-top" kampaus? Kauhean vaikeata matskua, varsinkin, kun ei osaa oikeastaan mitään tehdä hiuksilleen.

hääkutsu

Häät, joihin minut on kutsuttu ovat 01092012 eli ihan pian. Teen kaikkeni, jotta voisin kävellä ja osallistua näihin juhliin mahdollisimman normaalisti. En tarvitse edes molempia kävelysauvoja. Reenaan, jumppaan, teen kaikkea, mitä pystyn, jotta paranisin mahdollisimman nopeasti. Haluaisin kuntosalille ja vesijuoksemaan, ASAP. 

Todella turhauttavaa on, kun auto on pihassa, muttei sitä pysty vielä ajamaan. Toivottavasti pian tähänkin saadaan muutos.. ja jalkani alkaa toimimaan lähestulkoon normaalin jalan tapaan.


Kommentit

Jennavaa :) sanoi…
Ihanat kengät, aivan mielettmän kivannäköiset ! :)

(Löysin googlettamalla blogisi! vaikuttaa kivalle ja mielenkiintoiselle)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

It will be alright.

Pelasin kerran jalkapalloa. Minulla oli vielä sinä aamuna kaikki hyvin. Lämmittelin lihakseni, kävin aamulenkillä.. Oli kesä.. Aurinko paistoi.  Oli yhdeksäs kesäkuuta ja vuosi oli 2012. Viikkoni kohokohta. Jalkapalloturnaus. Viisi peliä. Ensimmäinen peli alkoi, pari kosketusta , sain pallon ja olin juurikin syöttämässä sitä, polveni oli hieman koukussa, koholla, irti nurmesta. Vastustaja juoksi päin ja ihanku yli polven. Polveni vääntyi ulospäin, napsahti ja minä makasin nurmen pinnalla ja huusin kivusta. Huusin ja itkin, niinku en olisi ennen ikinä kipua kohdannutkaan. Kipu oli todella kova, ettei sitä olisi pystynyt edes millään kuvittelemaankaan.  Epäilin , että lumpio on mennyt pois paikoiltaan tai jotain muuta kamalaa. Nopeasti joukkueen valmentajat pelaajineen siirsivät minut kentän laidalle, rauhoittelivat, nostivat jalat koholle, laittoivat kaksi kylmäpussia molemmille puolille polvea ja siteen päälle, mikä pitelisi kylmäpussit paikoillaan. Si...

Curiosity in me

Hello, namaste ja tervehdys! Jatkossa edesottamuksiani voi seurata osoitteessa www.curiosityinme.com - opinnot ja satunnaiset matkat sekä työt täyttävät suurimman osan arjestani. Kirjoittaminen on pöytälaatikkotasolla vähintäänkin mukavaa puuhaa, jolla voi purkaa omia ajatuksia sekä kertoa kokemuksista. Päiväkirja jatkuu ja opinnot jatkuu.

Homma etenee.

Julkaisin sivupalkkiin omina sivuina " Venäjä" -otsikon alle erilaisia, omiin  havaintoihin ja oppimaani perustuvia näkökulmia. En väitä olevani oikeassa, mutta niitä voi lukea ajankuluksi ja on niissä jokuinen totuudensanakin ripoteltu joukkoon! Olen reilun viikon ollut Suomessa, näyttäytynyt koulussa, käynyt työpaikalla selvittämässä työkuvioita ja nyt vasta pikkuhiljaa alan pääsemään jyvälle omasta arjesta, se kalenteri saattaisi tosin selkeyttää vielä entisestään asioita.   Ihan ensimmäiseksi, kun kotiuduin Pietarista, tein lettuja! ..heti perään samana iltana tein myös juustokakun ja katsoin hömppäleffaa Netflixistä. Tai Pacific Rim oli se elokuva, mutta nukahdin kesken, koska oli vähän reissuväsymystä! Miltä nyt tuntuu? Omituista, kun ymmärtää ihmisiä kadulla. Hassua, kun monen monta lausetta pälkähtää mieleeni venäjäksi ja autolla on päässyt ajamaan pitkästä aikaa. Ihmeen hyvin sitä tuleekin autolla ajeltua melkein ovelta ovelle, mutta olen tietoise...