Siirry pääsisältöön

Push Push Push !

Olen ihan älyttömän onnellinen, elämä on ihanaa, se hymyilee ja minulla on hyvä olla. Joskus sillon tällöin sattuu johonkin, mutta minkäs sille mahtaa. Onhan tässä jo ikääkin kertynyt.


Eilen kävin testaamassa Piloxing -nimisen tunnin. Olin avoimella mielellä, ja olihan eräs ohjaaja sanonutkin monta kertaa, että kannattaisi tulla! Nyt se sattui aikatauluihin, koska oli vapaapäivä ja todellakin nautin siitä tunnista.

Siinä yhdistyy Pilates ja Nyrkkeily. Se oli älyttömän hauskaa ja rankempaa kuin mitä olin kuvitellut. Tiedän, että menen varmasti uudestaan, jos on vapaata ja saan vielä paikan tunnilleReeni myös lievitti sitä kaipuuta, mitä minulla on ollut jo Bodycombat tunnille (en oo käynyt toukokuun 2012 jälkeen ollenkaan)

Suosittelen kokeilemaan, yllätyksenä oli, että siellä on vielä jotkut hanskatkin käytössä -- en tiedä, mitä varten, enkä oo edes googlettanut, että mikä on niitten käyttöfunktio, mutta luulisin, että niissä on hieman painoa -- eilen aamulla tosin oli olkapäät ja kädet kipeät maanantain yläkropan reenistä, joten oman kehon painokin tuntui olevan liikaa ja hikiä puski ihan mukavasti!


Tänään, keskiviikkona, heräsin hyvissä ajoin -- pohkeet hieman jumissa, mutta askeleet taas salille veivät. Tein mm. bulgarialaisia yhden jalan kyykkyjä (argh! irvistelyä ei uupunut sarjojen lopusta) ..Jospa huomenna tuntuisikin sitten jossain tämän aamun irvistelyt!

Illalla on sitten hyvä taas mennä jammailemaan Sh'bam -tunnille, aurinko paistaa ja energiaa virtaa.


Kommentit

Anonyymi sanoi…
pittää käyä varmaa kokeilemassa tuntia, ku on lanseerattu myös meijänki salille. ite oon tapojeni orja (BC, BP ja Spinning) :D
Ella sanoi…
Piloxing kuulostaa kyllä varsin mielenkiintoiselta, harmi vaan ettei meidän salilta sitten taas sellaista löydy :p
Eikä kyllä koko paikkakunnan muiltakaan saleilta...

No, onneksi on tuo iki-ihana combat <3
Naurattaa näin jälkikäteen, kun vetkuttelin tuota ensimmäistä bc-kertaakin ikuisuuden, kun luulin että "se on ihan paskaa!1!1"

Little did I know...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

It will be alright.

Pelasin kerran jalkapalloa. Minulla oli vielä sinä aamuna kaikki hyvin. Lämmittelin lihakseni, kävin aamulenkillä.. Oli kesä.. Aurinko paistoi.  Oli yhdeksäs kesäkuuta ja vuosi oli 2012. Viikkoni kohokohta. Jalkapalloturnaus. Viisi peliä. Ensimmäinen peli alkoi, pari kosketusta , sain pallon ja olin juurikin syöttämässä sitä, polveni oli hieman koukussa, koholla, irti nurmesta. Vastustaja juoksi päin ja ihanku yli polven. Polveni vääntyi ulospäin, napsahti ja minä makasin nurmen pinnalla ja huusin kivusta. Huusin ja itkin, niinku en olisi ennen ikinä kipua kohdannutkaan. Kipu oli todella kova, ettei sitä olisi pystynyt edes millään kuvittelemaankaan.  Epäilin , että lumpio on mennyt pois paikoiltaan tai jotain muuta kamalaa. Nopeasti joukkueen valmentajat pelaajineen siirsivät minut kentän laidalle, rauhoittelivat, nostivat jalat koholle, laittoivat kaksi kylmäpussia molemmille puolille polvea ja siteen päälle, mikä pitelisi kylmäpussit paikoillaan. Si...

Menetys.(?)

Päässäni myllertää ja mieleni on sekava. Tuijotan vasenta nimetöntä ja sormusta, joka sieltä ei lähde pois millään ilveellä. Hän kaasuttelee pois elämästäni, muttei lopulliseksi. Hän ei ole vieläkään pystynyt sulkemaan minua pois enkä minä ole sulkenut häntä pois. Tarvitsen häntä yhtälailla kuten aamukahviani. En ole riippuvainen hänestä, koska pärjään vallan mainiosti hänen poissaollessaan, mutta kun hän on läsnä, vieressäni, kuuntelemassa niin minusta tuntuu niin naiiviltä, niin filosofiselta, niin ristiriitaiselta. Valitan ja hymyilen, vitsailen ja irvistelen, tuskailen ja haahuilen. Ihan hassua kun pitää toisen ihmisen läsnäolosta ja pitää hänen seurastaan, hänen puheista, ja kun hän on pois häntä ei kaipaakaan, koska hän unohtuu mielen sykeröihin. Yhtä suurta sokkeloa koko ihmisen aivotukset ja mietteet. Joskus tuumailen, että MIKSI ihmiset uskovat rakastavansa ja vielä jankkaavat niitä kolmea sanaa toiselleen niinkuin se olisi happea, jota ilman ei voi elää? Happikin loppuu jos...

Curiosity in me

Hello, namaste ja tervehdys! Jatkossa edesottamuksiani voi seurata osoitteessa www.curiosityinme.com - opinnot ja satunnaiset matkat sekä työt täyttävät suurimman osan arjestani. Kirjoittaminen on pöytälaatikkotasolla vähintäänkin mukavaa puuhaa, jolla voi purkaa omia ajatuksia sekä kertoa kokemuksista. Päiväkirja jatkuu ja opinnot jatkuu.